Rönttönen on perinteinen kainuulainen ruoka, joka valmistetaan rukiisesta taikinasta ja puolukkaisesta täytteestä. Rönttöset ovat herkullisia sellaisenaan. Hyödynnä syksyn puolukkasatoa ja kokeile tätä reseptiä!

Kainuulainen perinneruoka

Rönttönen on kainuulainen perinneruoka, joka on saanut Euroopan unionin nimisuojan maantieteellisenä merkkinä. Se on ohra- tai ruistaikinasta tehty piirakka, jossa on imellytetystä perunasta ja puolukoista tehty täyte. Rönttönen sopii niin suolaiseksi kuin makeaksi herkuksi, ja se on helppo valmistaa itse.

Rönttösen historia ulottuu aikaan, jolloin ruokaa piti tehdä niukasti saatavilla olevista aineksista. Peruna oli halpa ja ravitseva raaka-aine, jota oli helppo säilöä talven yli. Puolukka taas antoi piirakalle väriä ja makua, sekä säilytti sen paremmin. Ruisjauho oli myös edullinen ja kestävä vilja, jota käytettiin sekä taikinaan että täytteeseen.

Rönttösten valmistus alkaa perunoiden keittämisellä ja survomisella. Sitten sekoitetaan joukkoon ruisjauhoja ja annetaan seoksen imeltyä huoneenlämmössä muutaman tunnin ajan. Imeltyminen tarkoittaa sitä, että perunan tärkkelys alkaa hajota sokereiksi, jolloin seos saa makeutta ja sitkoa. Imeltymisen aikana seosta pitää hämmentää silloin tällöin.

Taikina tehdään sekoittamalla veteen suolaa ja vehnä- ja/tai ruisjauhoja. Taikina vaivataan tasaiseksi ja jaetaan pieniin paloihin. Jokainen pala kaulitaan ohueksi pyöreäksi kuoreksi, jonka päälle levitetään peruna-puolukkaseosta. Reunat rypytetään karjalanpiirakan tapaan. Piirakat paistetaan kuumassa uunissa noin 15 minuuttia, kunnes ne ovat kypsiä.

Rönttöset voidellaan voilla paiston jälkeen ja annetaan jäähtyä hieman ennen tarjoilua. Ne maistuvat parhaiten tuoreeltaan, mutta ne voi myös pakastaa myöhempää käyttöä varten. Rönttöset sopivat hyvin välipalaksi tai kahvin kanssa nautittavaksi. Niitä voi syödä sellaisenaan tai lisätä päälle voita tai hilloa.

Rönttönen on yksi Kainuun maakunnan tunnetuimmista herkuista, ja sitä valmistavat useat paikalliset leipomot. Se on myös suosittu matkailijoiden keskuudessa. Rönttönen on yksinkertainen mutta maukas piirakka.

Puolukka on suomalainen supermarja

Puolukka on yksi Suomen yleisimmistä ja arvostetuimmista luonnonmarjoista. Puolukalla on tutkitusti runsaasti terveysvaikutuksia. Puolukka sisältää runsaasti erilaisia polyfenoliyhdisteitä, kuten resveratrolia, lignaaneja ja proantosyanidiineja, jotka ovat tehokkaita antioksidantteja ja tulehdusta ehkäiseviä aineita. Puolukka sisältää myös paljon kivennäis- ja hivenaineita, kuten mangaania, rautaa, kaliumia ja magnesiumia.

Puolukan terveysvaikutuksia on tutkittu erityisesti lihavuuden, sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden, virtsatieinfektioiden, suoliston hyvinvoinnin ja sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä. Puolukasta saa monia hyötyjä:

• Puolukka estää rasvaisen ruokavalion aiheuttamaa painonnousua, sisäelinrasvan kertymistä ja veren glukoosi-, insuliini- ja kolesterolitasojen nousua. Tämä johtuu siitä, että puolukka aktivoi rasvakudoksen ruskean rasvan lämmöntuottoa, mikä kuluttaa energiaa ja vähentää rasvan varastoitumista. Lisäksi puolukka parantaa insuliiniherkkyyttä ja sokerin kuljetusta soluihin.
• Puolukka ehkäisee matala-asteista tulehdusta, joka on yhteydessä moniin kroonisiin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen, nivelrikkoon ja syöpään. Puolukan polyfenoliyhdisteet estävät tulehdusta välittävien välittäjäaineiden tuotantoa ja vapaiden radikaalien muodostumista.
• Puolukka torjuu virtsatieinfektioita, sillä sen proantosyanidiinit estävät bakteerien tarttumisen virtsateiden limakalvoille. Puolukan happamuus myös alentaa virtsan pH:ta, mikä vaikeuttaa bakteerien kasvua.
• Puolukka edistää suoliston hyvinvointia, sillä sen kuitu lisää ulosteen massaa ja edistää suolen toimintaa. Lisäksi puolukan polyfenoliyhdisteet vaikuttavat suotuisasti suoliston mikrobistoon eli bakteerikantaan, joka on tärkeä osa immuunijärjestelmää ja ruuansulatusta.
• Puolukka suojaa sydäntä ja verisuonia, sillä sen antioksidantit estävät verisuonten seinämien hapettumista ja tulehdusta, jotka ovat syynä valtimoiden kovettumiseen eli ateroskleroosiin. Puolukan flavonoidit myös rentouttavat verisuonia ja alentavat verenpainetta.

Puolukan terveysvaikutusten saamiseksi riittää kohtuullinen määrä marjoja päivittäin. Ravitsemussuosituksen mukaan puolukkaa kannattaa syödä noin 100 grammaa eli kaksi desilitraa päivässä. Puolukkaa voi nauttia tuoreena, pakastettuna, kuivattuna, jauheena, mehuna, hillona tai vaikkapa smoothien seassa. Puolukka on helppo yhdistää erilaisiin aamiaisiin, välipaloihin, jälkiruokiin ja leivonnaisiin.

Puolukka on siis suomalainen supermarja, joka kannattaa ottaa osaksi terveellistä ja monipuolista ruokavaliota. Puolukan avulla voi tukea omaa terveyttään ja hyvinvointiaan luonnollisella ja herkullisella tavalla.

Rönttösten valmistus

Keitä perunat kypsiksi ja soseuta ne. Sekoita soseeseen ruisjauhot, Peitä astia kannella ja jätä se imeltymään huoneenlämpöön noin 4 tunniksi. Sekoita sosetta muutaman kerran imeltymisen aikana. Lisää soseeseen puolukkasurvos, suola ja sokeri.

Valmista seuraavaksi taikina. Mittaa kulhoon vesi. Lisää suola, sokeri ja ruisjauhot ja sekoita tasaiseksi. Alusta taikinaan vehnäjauhot ja muotoile taikinaksi. Jaa taikina noin 15 osaan ja kauli palat ohuiksi ympyrän muotoisiksi levyiksi. Laita ympyrät leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Lusikoi jokaisen ympyrän keskelle noin ruokalusikallinen puolukkatäytettä. Rypytä reunat sormin nipistämällä, kuten karjalanpiirakat. Paista 250 asteessa noin 10-15 minuuttia, kunnes ne ovat kypsiä.

Nauti rönttöset sellaisenaan tai vegaanisella voilla voideltuna. Rönttösten avulla voit hyödyntää syksyn puolukkasatoa. Kokeile reseptiä ja ihastu tähän kainuulaiseen herkkuun!

Rönttönen resepti